”Varmasti ollaan menty siinä paljon eteenpäin, että ei tarvitse enää ollakaan niin supernainen, että pääsee eteenpäin” : Johtajina toimivien naisten näkemyksiä urakehitystä edistävistä tekijöistä valtionhallinnossa

Nainen johtotehtävässä ei ole enää harvinaisuus 2020-luvun Suomessa. Naiset ovat edenneet niin julkisen sektorin, yritysmaailman kuin politiikan huipulle, mutta tilastojen valossa miehet kuitenkin etenevät urallaan edelleen johtotehtäviin naisia nuorempina ja nopeammin. Naisjohtajien urakehitystä on tutkittu paljon myös kotimaisessa tieteen kentässä, mutta tutkimuksissa on etsitty usein, miten selityksiä urakehitystä estäviä tai hidastavia tekijöihin. Naisjohtajien urakehitystä on valtionhallinnon kontekstissa tutkittu kotimaisessa tieteen kentässä hyvin vähän. Tämän pro gradu -tutkielman tutkimustehtävänä on kuvata johtajina toimivien naisten näkemyksiä urakehitystä edistävistä tekijöistä valtionhallinnon kontekstissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia kokemuksia ja käsityksiä johtajina toimivilla naisilla on urakehityksestä ja millaisten tekijöiden he kokivat edistäneen heidän urakehitystä. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu johtajuutta, naisjohtajuutta, urakehitystä, naisjohtajien ura- kehityksen erityispiirteitä ja naisjohtajien urakehitystä edistäviä tekijöitä käsittelevästä teoriasta ja joita käsitellään tutkimuksen teoriaosuudessa. Tähän tutkimukseen valittiin laadullinen tutkimusote. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelut, jotka toteutettiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluina 12 valtionhallinnossa johtajana toimivalle naiselle. Haastatteluiden teemat perustuivat teoreettiseen viitekehykseen. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin deduktiivisen eli teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla ja analyysirunko perustui tutkimuksen teoriaan. Empiirinen aineisto jäsenneltiin kolmeen pääteemaan, joita olivat yksilölliset ja henkilökohtaiseen elämään liittyvät tekijät, valtionhallinnon henkilöstöjohtaminen ja sosiaaliset tekijät sekä yhteiskuntatason yhdenvertaiset urakehitysmahdollisuudet ja tulevaisuudessa edistettävät tekijät. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että valtionhallinnossa johtajiksi edenneillä naisilla on saman kaltaisia yksilöllisiä urakehitystä edistäviä tekijöitä. He ovat määrätietoisia, valmiita tekemään paljon työtä, pyrkivät saamaan ja ottavat mielellään hoidettavaksi haasteellisia tehtäviä sekä ovat onnistuneet yhdistämään uran ja perheen uraa tukevan puolison avulla. Tulosten perusteella valtionhallinnossa esiintyy merkittävästi naisten urakehitystä edistäviä tekijöitä. Ylin johto on sitoutunut naisten urakehityksen edistämiseen ja organisaatiokulttuuri on monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta tukeva. Henkilöstöjohtamisen käytännöt ovat yhdenvertaiset ja niissä huomioidaan erilaiset elämäntilanteet sekä pyritään tukemaan perhe-elämän ja työn yhteensovittamista joustavin työntekemisen keinoin